Teollisuus

Tällä ammattipolulla pääset tutustumaan seuraaviin kilpailulajeihin ja ammatteihin

  • Automaatioasennus (Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto)
  • Elektroniikka (Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto)
  • Mekatroniikka (Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto; kone- ja metallialan perustutkinto)
  • Koneenasennus ja kunnossapito (Kone- ja metallialan perustutkinto)
  • Koneistus (Kone- ja metallialan perustutkinto)
  • Levy ja hitsaus (Kone- ja metallialan perustutkinto)
  • Laborantti (Laboratorioalan perustutkinto)

Automaatioasentaja asentaa ohjaus-, säätö- ja valvontalaitteita ja -järjestelmiä, joita käytetään prosessiteollisuudessa sekä kappaletavaroiden valmistuksessa. Automaatio poistaa yksitoikkoisia työvaiheita, lisää tuotantomääriä ja tuottaa tasaisempaa laatua. Automaatio tarkoittaa itsetoimivaa laitetta tai järjestelmää, mutta teollisuusautomaatiossa on kyse myös koneiden ja tuotantoprosessien ohjaamisesta tietotekniikan avulla. Alalla vaaditaan matemaattista ja loogista ajattelukykyä.

Elektroniikka-asentajan työtehtävät vaihtelevat elektroniikkalaitteiden valmistuksesta niiden asennus-, huolto- ja korjaustöihin sekä myyntiin. Keskeiset työtehtävät liittyvät komponenttien ja osakokonaisuuksien valmistukseen, testaukseen, asentamiseen ja huoltoon tai tuotantoautomaatioiden käyttötehtäviin. Ammatissa tarvitaan vahvaa teknistä osaamista.

Mekaniikka-asentaja kokoaa ja asentaa metalliteollisuuden kojeita ja laitteita, joiden mekaanisia toimintoja ohjataan elektroniikan ja tietokoneen avulla. Tehtäviin kuuluu myös huoltoa ja korjausta. Kone- ja metalliteollisuuden yritysten kokoonpano-osastojen lisäksi työtä tehdään asennuskohteissa. Ammatissa tarvitaan kone- ja metallitekniikan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan osaamista ja yhteistyötaitoa.

Koneenasentaja kokoaa ja asentaa paikalleen kone- ja metalliteollisuuden valmistamia koneita ja laitteita.
Asennus tapahtuu joko tehtaan kokoonpano-osastolla tai asiakkaan tiloissa. Koneet ja laitteet kootaan piirustusten ja osaluetteloiden avulla. Koneenasentaja huolehtii myös koekäytöstä, tarkistuksesta ja tarvittavista huolloista. Kunnossapidossa huolletaan tai vaihdetaan laakereita, hihnoja, ketjuja, tiivisteitä ja suodattimia.

Koneistaja valmistaa metallista koneenosia erilaisin lastuavin työmenetelmin työpiirustusten mukaan.
Työmenetelmät ovat sorvaus, jyrsintä ja hionta. Yksittäiskappaleet ja pienet sarjat valmistetaan käsikäyttöisillä koneilla. Suuret sarjat valmistetaan NC-työstökoneilla tai tietokoneohjatuilla CNC-työstökeskuksilla, jolloin työhön sisältyy työstökoneiden ohjelmointia ja käyttöä.

Hitsaaja on metallialan ammattilainen, joka valmistaa, korjaa ja myös asentaa monenlaisia metallituotteita. Hitsauksessa metalliset osat liitetään toisiinsa eri teknisiä menetelmiä käyttäen lämmön avulla niin, että ne muodostavat jatkuvan kokonaisuuden. Hitsaaja tekee yleensä itsenäisesti kaikki työvaiheet valiten kuhunkin työhön sopivan hitsausmenetelmän ja -laitteet sekä raaka-aineet.

Laborantit tekevät laboratorioissa kemiallisia, fysikaalisia, mikrobiologisia ja aistinvaraisia määrityksiä. Laborantti voi työskennellä laadunvalvonnassa, tuotantoprosessien seurannassa, tuotekehittelyssä tai tutkimuksessa. Laborantin työllä on suuri merkitys tuotteiden laadun, elintarvikkeiden terveellisyyden ja ympäristön hygieenisyyden varmistamisessa. Myös raporttien kirjoittaminen ja taulukoiden tekeminen ovat yleistä.

Ammattinimikkeitä voivat olla esimerkiksi

  • automaatioasentaja
  • elektroniikkalaitteiden kokoonpanija
  • mekaniikka-asentaja
  • kunnossapitoasentaja
  • CNC-koneistaja
  • levyseppähitsaaja
  • laboratorioanalyytikko

Ammattipolku_teollisuus1

Ammattipolku_teollisuus2